Pakettikortteja

18 Mar


Näihin käytin paperia jota ala-asteella laitettiin ainevihon suojaksi. Mahtaako joku muu muistaa?

Näissä korteissa on nuottipaperia…

..ja näissä vanhaa tapettia.

Tein taas pakettikortteja. Ne ovat puisia ja niissä on paperinaru. Toinen puoli on puunvärinen. Kortteja voi käyttää vaikka monta kertaa jos kirjoittaa lahjan saajan nimen lyijykynällä ja kummaa pois – olettaen vaikka että paketti menee omaan perheeseen!

Tällaisia valmiina nyt, lisää tulossa mahdollisesti jos innostutte. Myyn kuuden satsin postituksineen 10 euroa.

365 jours

18 Mar


Joku aika sitten eräs lukijani pyysi saada ostaa muutaman tauluni. Olen töihin menoni jälkeen kaivannut aivan kamalasti sitä että saisin käyttää enemmän aikaa kaikenlaiseen käsillä tekemiseen. Se että joku kertoi taas olevansa kiinnostunut töistäni innostutti minut käymään läpi yläkerran kaappeja, katselemaan mitä kaikkea minulla vielä on. Yritin päivittää tähän blogiinkin tiedot oikein.
Jos siis näet jotakin mieluisaa, kysy rohkeasti.
Joku päivä (kunhan olisi kunnon päivänvaloa) kuvaan pari sellaistakin taulua jotkaa eivät ole koskaan vielä olleet missään esillä.

Metsä

18 Mar



Lauantaisin suljettu

12 Kes



Kolmen penskan ja koiran puoti. Suljettu lauantaisin. Muulloin kai sitten auki.
Koko 11,5 cm x 16 cm 1,7 cm.

Les racines

7 Huh


Kirpputorilla oli vanha perässävedettävä auto. Luuletteko että minä saatan jättää sellaisen sinne, ihan yksin?

Ostin myös muutaman parin rikkinäisiä silmälaseja. Sellaisiahan nyt aina tarvitsee.

Kuva on otettu vuonna 1933. Juuret (les racines) leikkelin vanhasta koulukirjasta.

Kiroilin aika paljon kun kiinnitin rillejä koukkuihin. Sitä ennen kiroilin myös kun kiinnitin koukkuja autoon. Isot kädet eivät ole aina kätevimmät.

Mutta nyt se on valmis.

Minun juureni ovat Tampereella. Entä sinun?

Sealed and secret happiness

7 Huh


Alan ymmärtää mikä minua laatikoissa kiehtoo.

Kolmiuloitteisuuden ansiosta voin rakentaa pienoismaailmoja, näyttämöitä, joissa on toisinaan myös liikkuvia osia. Saan pienimuotoisesti nikkaroida ja ”remontoida”, tehdä silmänkääntötemppuja ja yllätyksiä.

Teen mielelläni asioita joihin saa koskea, joihin täytyy saada koskea. Olen itse utelias enkä usko olevani ainut.


Puinen laatikko (9 cm x 13 cm x 3,7 cm) jonka päälle liimasin valkoista pellavakangasta ja vielä maalasin sieltä täältä. Pieni verho ripustettu metallivaijeriin. Verhon takana vanha valokuva merenrannalta, teksti ”sealed and secret happiness” ja pieni lasipullo, missä pikkuruisia simpukoita joita olen joskus kerännyt Ranskassa. Pullo ei ole kiinnitetty työhön joten sen voi ottaa pois, aukaista ja tutkia simpukoita. Takana ripustuskoukku.

Almost in the waves

15 Maa



Almost in the waves -laatikkoon ruuvasin metallisen klipsin valokuvaa pitelemään. Valokuvan liimasin jäykälle kartongille jotta se pysyy suorassa.

Laatikon koko on 11 cm x 11 cm x 4 cm.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.